sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Picnic kuuluu kesään

Viikonloppuna käväisin Plague Picnicillä, joka on epävirallisen virallinen suomalaisten Emilie Autumn fanien eväsretki Ruttopuistossa. Tämä oli toinen kerta, kun kyseinen miitti järjestettiin, ja olen nyt päässyt toistamiseen mukaan tähän musiikin, teen ja seuran täytteiseen fanien kohtaamiseen.
Tällä kertaa oltiin saatu vähän muutakin ohjelmaa aikaiseksi rupattelun ja yleisen fanituksen ohelle, nimittäin pidimme EA-henkisen Enchant-keijusiipiworkshopin. Etukäteen ilmoittautuneet saivat askarrella valitsemansa väriset fairy wingsit itse Emilie Autumnin askarteluohjeiden pohjalta ("how to make" -video by EA löytyy mm. youtubesta).
Kuva: Riikka Kiviaho

Siipien perusrakenne on jämäkkää rautalankaa sekä valkoisia nilkkasukkia. Itse tein tumman violetilla kangasmaalilla koristelut ja käytin myös suitsuketikkua rei'ittämiseen, ja viimeinen silaus tuli kimaltavasta hileestä (tai keijupölystä ;D).
Valmiit siivet näyttävät sitten tältä:
Ja ei kun lentoon vain!

Leivoin myös vegaanisia pikkukakkusia (siis cupcackeseja) syötäväksi ja jaettavaksi mitteilijöiden kesken. Harmi etten ottanut teetä picinicille mukaan, muffinnit ja cupckaesit rakastavat teetä (ja toisinpäin).
Mutta siis juu, näiden leipominen oli helppoa ja  suht nopsaa. Lisäksi taikina maistui aivan piparkakkutaikinalle, herkullista! Kuorrutteen vaniljaisuus tasapainotti makua niin, ettei leivos ollut liian jouluinen näin kesäisenä vuodenaikana. 
Reseptinä käytin Raisa Kettusen Puputyttö ja Vohvelisankari -vegaanin herkkukirjan mausteisten pikkukakkusten ohjetta. Jouduin hieman soveltamaan, kun kaikkia reseptin aineksia ei löytynyt kaapista (mm. sitruunaa), mutta herkullisia niistä tuli kaikesta huolimatta! Suosittelen kyseistä teosta muuten muillekin kuin ainoastaan vegaaneille tai muille kasvisten ystäville - sieltä löytyy hyviä vaihtoehtoja makeisiin resepteihin myös maito- ja kanamuna-allergisia ajatellen.

Picnicit kuuluvat kesään. Kun säät sallivat, eväät mukaan ja puistoon vaan! Aina ei tarvitse etukäteen varautua ja leipoa hienoja pöperöitä, pikkuretkille voi riittää ihan torituoreet mansikat ja herneet. Ja kuuman kesäpäivän ystävä voi olla jätski tai vaikka kippo!

***

Ps.
Lähden vajaaksi kuukaudeksi matkalle eteläisempään Eurooppaan, joten blogini pitää hetken hiljaisempaa eloa. Seuraava postaukseni tulee olemaan blogini sadas, joten olisi huisia tehdä silloin joku vähän juhlavampi bloggaus. Saas nähdä miten sen suhteen käy, mutta nyt pakkaamaan ja valmistautumaan matkaan.
Ihanaista kesää lukijoilleni!

torstai 14. heinäkuuta 2011

Puuroa nassuun!

Kuten eräässä puuroaiheisessa postauksessani jo hehkuttelin, puuro kuuluu ehdottomasti aamupalapöytääni. Yleensä keittelen tai haudutan puuroni mikrossa, isommat satsit liedellä, joskus vain kulhossa keitetyssä vedessä kannen alla muhien, ja syön annoksen lämpimänä (joskus jopa aivan liian kuumana ja poltan suuni...).
   Olen usein selaillut reseptejä erilaisista tuorepuuroista, mutta niiden valmistusajat ovat näin kärsimättömälle puuronälkäiselle liian pitkiä (niiden valmistus siis n. tunnista jopa 10 tuntiin!). Ja olen aika onneton muistamaan illalla mitään aamupuuron valmistusta, kun mun iltarituaaleihin (saati muistiini) ei ole iskostunut, että iltapalan kylkiäisenä valmistettaisiin aamupalakin.
   Nyt kuitenkin selailin illalla puuroreseptejä, ja inspiroiduin niistä. Siispä sain kuin sainkin aikaiseksi laittaa illalla aamupuuron tulemaan jääkaappiin! (Ja tosiaan, outoa laittaa puuro valmistumaan jääkaappiin... Kun yleensä sen valmistaa vähän lämpimämmissä olosuhteissa. :D)

MARJAISAN MAUKAS TUOREKAURAPUURO (1 annos)
1 dl kaurahiutaleita
vaniljan makuista soijamaitoa
kuivattuja mustikoita ja puolukoita
siemeniä (esim. auringonkukan- ja seesaminsiemeniä)

1. Laita kulhon pohjalle kourallinen kuivattuja marjoja ja ripottele päälle kaurahiutaleet.
2. Lisää soijamaitoa juuri sen verran, että hiutaleet peittyvät ja ripottele päälle vielä siemeniä.
3. Laita joku kanneksi päälle ja tunge kulho jääkaappiin.
4. Mene nukkumaan.
5. Kannattaa herätäkin.
6. Katso onko neste imeytnyt hyvin. Jos näyttää liian imeytyneeltä, lisää varovasti lisää soijamaitoa. Ja jos tekee vielä mieli lisää siemeniä, feel free to add more!
7. Syö pois!

Muistan joskus yrittäneeni tehdä kaurahiutaleista tuorepuuroa veteen, mutta yritys oli onneton - lopputuloksena oli vetisen limainen kauramössö. Yäk!
   Juju tässä kauratuorepuurossa piileekin siinä, että nesterttä on juuri optimaalinen määrä. Siksi sitä kannattaa lisätä harkiten, ja pistää aluksi juuri vain sen verran että hiutaleet peittyvät. Tässä ohjeessa kuivatut marjat ovat pohjalla, jotta nekin peittyisivät kunnolla nesteen alle ja trupoaisivat mehevämmiksi. Ja pelkän veden käyttäminen nesteenä tuorepuurossa ei ihan sovi ensikertalaisille - maistuu kitkerältä kauramönjältä, ei niin hyvä.

Kaurapuuro on muuten aika terveellistä tavaraa. Se sisältää runsaasti vesiliukoista kuitua, joka parantaa vatsan toimintaa (jos ummetus vaivaa...). Lisäksi sen beetaglukaani on todettu alentavan haitallisemman kolesterolin määrää elimistössä.
   Kuivatut marjat ovat puolestaan myös kivoja pieniä kuitupalleroita maukkuuden lisäksi. Niissä on lisäksi tallella vielä c-vitamiinia ja antioksidantteja. Ei siis huonovaihtoehto sekään, jos tuoreet marjat ovat loppuneet.
   Siemenissä on lisää jo edellä jankattua kuitua (ei hätää, ei tämä puuro silti suolistoa räjäytä auki) sekä runsaasti mineraaleja sekä rasvaliukoisia vitamiineja. Seesaminsiemenet ovat käsittääkseni sieminien kalsiumaatelistoa - ne sisältävät 975mg kasliumia per 100g. Jooh, kukaan ei vedä kerralla 100 grammaa siemeniä, mutta 10 gramman annos on ihan  hyvä kalsium lisä 9,75mg (Lähde Fineli.fi)

Toivottavasti tästä joku sai inspistä päästä tuorepuuronvalmistuksessa alkuun! :)

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Namia!

En ole vuosiin syönyt karkkeja (aitoa lakrtisia ja eräitä suklaita lukuun ottamatta) ja eipä niitä ole tullut kaivattuakaan. Sen sijaan minulla kulkee veskassani hyvin usein mukana myslipatukka vararavintona, jos verensokerin alentuminen yllättää.
Nyt taisin kuitenkin löytää haastajan iän ikuisille myslipatukoilleni:
Nimittäin Castus-hedelmäpatukan! Se on runsaskuituinen, säilöntäaineeton ja väriaineeton herkkupötkylä, joka ei sisällä lainkaan lisättyä sokeria - makeaakin makeampi maku on suoraan hedelmien omista sokereista.. Hedelmäinen pötkylä pysyy kasassa taatelin ja kasviöljyn ansiosta. Makuja löytyy kolmea: mansikka, pähkinä ja päärynä. Kaikissa maistuu tietysti se taateli, sillä kyseessä on patukan perusmassa.
   Hinta tälle 5 kpleen paketilla pyörii siinä parin euron hujakoilla, mutta itse bongasin nämä "namit" köyhäilijälle sopivasta tarjouksesta (2 pkt = 1e). :D

Nämä ovat super makeita joten verensokerin saa nostettua alta aikayksikön. Sopii siis sokerivajareihin, makeannälkään, ja tietysti, ihan muuten vain syötäväksi kun siltä tuntuu. :) Suosittelen!

torstai 7. heinäkuuta 2011

Jättijäte kiertoon

Suuremmissa kaupungeissa kierrätys on suhteellisen helppoa hommaa: jos sattuu asumaan talonyhtiöllisessä asunnossa, löytyy roskakatoksen alta yleensä sekajätteen lisäksi biojäte-, paperinkeräys sekä kartonkiloota. Lasin, vaatteiden sekä pienmetallin kierrättäminenkin hoituu useimmiten vaikka kauppamatkalla, sillä useimmiten ostareiden kulmilta löytyy näillekin omat keräyspisteensä.

Haja-asutuksempaan suunnattaessa asia voikin olla aivan toinen. Joissakin pikkuisissa kunnissa ei ole ollenkaan biojätteen keräystä tai käsittelyä, ja siksi biojäte onkin kompostoitava itse jos maatuvat tähteet tahtoo päätyvän mullaksi. Myös isompia keräys/kierrätypisteitä on harvemmissa paikoissa - jos ollenkaan - ja siksi  monien mielestä sekajätettä on helpompi sekoittaa lisää pahveilla, laseilla ja metalleilla kuin ajaa 20 km lähimpään kierrätyspisteeseen.
   Onneksi koko Suomessa on ilmeisesti lisätty ja uusittu itselajittelupisteiden määrää, ja monesta kolkkaa löytyykin entistä näkyvämmin merkattu EkoPiste.
Ja muuten: nykyään paristoja kerätään jokaisessa kaupassa, missä niitä myydäänkin.

Juhannuksen suoritettiin parin sukulaisen kanssa pieni kierrätysretki. Veimme auton peräkärryllisen verran tavaraa kiertoon jätteen lajittelulaitokselle - osa asioista jäi sinne hävitettäväksi, kun taas osa jatkoi matkaansa jatkotoimenpiteisiin (mm. ongelma jäte, metallit, kodinkoneet, muovit).
Lastimme sisälsi mm. tietokoneen kuvaruutuja, ruohonleikkurin, vanhoja maaleja ja öljyjä sekä pölykapseleita. Yllätyksekseni saimme lähes kaiken lajiteltua, suunilleen vain vanhan imurin täysi pölypussi meni sekajätteeseen.
I'm king of the jätelandia!

Valitettavasti kaikilla ei ole peräkärryä, saati autoja, joilla kuskata suurempaa tavaraa lajittelupisteisiin. Onneksi monet kodinkoneliikkeet vievät maksutta vanhan tavaran pois silloin kun tuovat uutta tilalle. Joissakin kaupungeissa ja kunnissa kiertää ajoittain ongelmajäteauto, jonka kyytiin voi laittaa ongelmalliset jätteet kuten vanhat maalit ja muut kemikaalit.
8Ongelmajätteen joutuminen ympäristöön ja maaperään on muuten oikeasti aika ongelmallinen juttu - se voi valua ja imeytyä maaperään ja sen kautta päätyä pohjavesiin. Saamme sitten herkutella myrkkyjä sapuskamme ja juomavetemme seasta, naminami(?).)

Jos kierrätys on epäselvä asia, tai muuten vain mietittytää mihin roskiin kuuluu mikäkin roska, löytyy netistä usein apua. Mm. kieräätys.info -sivuilla saa hakea omia lähimpiä jätepisteitä.

lauantai 2. heinäkuuta 2011

The Ultimate Gay Day of Awesomeness

Tänään oli Seksuaalivähemmistojen Setan järjestämä Pride kulkue, joka oli osa Helsinki Pride 2011 tapahtumaviikkoa. Viime vuonna kulkue sai jälkeen päin suurta huomiota osakseen, kun sitä vastaan tehtiin kyynelkaasuhyökkäys. Tänä vuonna Helsinki Prideen osallistui aiempaa enemmän puolueita (mm. Vihreät ja Kokoomus) sekä "homoystävällisiä heteroita" osoittaakseen tukensa yhtäläisten oikeuksien ja rakkauden puolesta.
   Itse olin myös kulkueessa mukana ystävieni kanssa ja vietimme The Ultimate Gay Day of Awesomeness -päivää yhdessä ja kokoonnuimme puistoon piknikille mielenilmauksen jälkeen.
Picnic eväät olivat nyyttärimeiningillä ja oma osuuteni oli marjojen ostaminen sekä joidenkin hyödykkeiden tuominen yhteiseen hyvään (kuten salaattikulho). Seuralaisteni panos sapuskaan oli mahtava - sateenkaarimuffinsit ja homo-sateenkaaripasta-salaatti olivat visuaalisia sekä maullisia elämyksiä sateenkaariväen tapahtumassa. :)
Sää oli kaunis, ja kulkue sai kävellä rakkaudentäytteisen mielenilmauksensa rauhassa. Arvioiden mukaan sellaiset 7 000* seksuaalivähemmistöjen tukijaa osallistui tämän vuoden Helsinki Pride marssiin.

Helsinki Pride viikkoa on jäljellä vielä yksi päivä jäljellä, joten hyvää loppu Pride viikkoa kaikille !

*Luin muuten Hesarista jälkeen päin, että marssijoita olisi ollut liki 15 000! Aivan uskomattoman upeeta.

Lisää tietoa Helsinki Pride 2011 tapahtumasta http://helsinkipride.fi/